PEPO – JoPS 2-1 (2-0)

Joensuun Palloseura oli varsin pirteä ja positiivinen ilmestys. PEPOn tavoin joukkue on nuorekas, pelaa palloa maassa ja pitää yllä hyvää liikettä. Keski-ikä vierailla saattaa olla pari vuotta korkeampi kuin pepottimilla ja kontaktipelissä päästiin vastustajan kanssa sellaiseen äijämäiseen pystypainiin. Pakko kiittää JoPSia vierailusta, sillä juuri tällaisia harjoitusvastustajia joukkueemme valmentajankin mukaan tarvitsee.

PEPO ei todellakaan päässyt helpolla tänään. Ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia hyökkäykset vyöryivät päästä päähän silloin kun ihan päähän asti päästiin. Hyvin usein pallo vaihtoi omistajaa jo keskikentällä joko hyvien katkojen tai pahojen harhasyöttöjen johdosta. Sitten PEPO iski tasaisiin pelitapahtumiin nähden hieman yllättäen minuutin välein kaksi yksilösuoritusmaalia Toni Tannisen ja Abenezer Elorannan päästessä vuorollaan harhauttelemaan ja kääntyilemään vastustajan maalin tuntumassa. Vastustajan puolustus pelasi tilanteet löysästi ja taitavat pelurimme pääsivät laukomaan pallon maaliin.

Maalien jälkeen peli jatkui samanlaisena tasaisena vääntönä kuin siihenkin asti. JoPSin paras paikka ensimmäisellä jaksolla nähtiin vain 4 minuuttia 2-0 maalista, kun vastustaja pääsi keskeltä läpi nokikkain Jirko Sorsan kanssa, joka esitti siihen paikkaan tärkeän paraatitorjunnan. Myös PEPOlta nähtiin muutama hyvä järjestynyt hyökkäys mukaan lukien Huuhkajien eilisen maalin toisinto, mutta ilman happy endiä tällä kertaa. Harjoituspeleissä mukavasti maaleja mättänyt Juntusen Peetu pääsi hänkin pari kertaa murtautumaan vastustajan boksiin, mutta laukaukset peitettiin.

Toinen jakso alkoi PEPOn kannalta ikävästi, kun JoPSin sitkeä taistelu palkittiin PEPOn omalla maalilla. Vastustaja pääsi nousemaan vasenta kaistaa, kun PEPOn koko oikeanpuolen kalusto oli noussut keskikentälle ja pallo siellä menetettiin. Vastustajan keskitys kimposi Miikka Halmeesta maaliin. Maalin jälkeen sama väsymätön pelin aaltoilu päästä päähän jatkui. Noin 65 minuutin kohdalla oli ehkä PEPOn paras paikka yrittää lopettaa JoPSin pyristely, kun Ville Vanttaja pelasi kulmatilanteen loppuun, voitti yksiykkösen ja keskitti pallon boksissa vapaana odottaneelle Tanniselle. Tonin laukaus suuntautui kuitenkin tällä kertaa ohi maalin.

Vastustajan keskikenttä oli hyvä. Lisäksi joukkue karvasi ylhäältä ja PEPOn avauspeli oli heti pienissä vaikeuksissa, kun pallolliselle puolustajalle tuli kiire eivätkä pallottomat aina toki tukeneet omalla liikkeellään riittävästi. Niinpä näimme paljon takavuosille niin tuttuja pitkiä avauksia. Se ei taida kuulua nyt haettuun pelitapaan. Vastustajan hyökkääjiä voisi moittia tehottomuudesta, kun PEPO teki heidän ainokaisenkin. Lisäksi JoPSin keskuspuolustus oli välillä vaikeuksissa taitavien pepottimien kanssa.

Vastustaja oli hyvällä tavalla hankala, loukkaantumiset rassaavat joukkuettamme ja harjoittelu on ilmeisesti aika rankassa vaiheessa. Kurinalaisuus kärsi ja virheitäkin tuli tehtyä, mutta voitto on aina voitto. Jos kehua saa, niin tähdet Tanniselle, Elorannalle ja Sorsalle. Tanninen tuntuu viihtyvän kärjessä ja on boksissa pienessä tilassa hyvä. Abenezer taas on aina paljon mukana sekä hyvässä että pahassa, mutta ei siitä mihinkään pääse, että vastustajille hän on pieni painajainen. Abe painaa päälle hellittämättä kuin terrieri. Sorsa taas tekee joka peliin pari sellaista torjuntaa, jotka pitävät joukkuetta pystyssä.

Kokoonpano 4-2-3-1: Sorsa-Vanttaja-Pyyhtiä-Pulli-Juntunen-Ryhänen(80.Eloranta85.Torvi)-Vauhkonen-Laapas(60.Hedman)-Eloranta(80.Tanninen)-Halme-Tanninen(80.Ikonen)